Nepali

Aivan pakko hehkuttaa positiivista ravintolakokemusta. Yleensä ne keikat ovat surkeita räpellyksiä ja itkunsekaisia ininäkohtauksia. En pidä ulkoruokailusta ja siksi mieluummin imeskelen lohta omalla sohvalla. Se on mukavuusalueella hengailua. Tänään oli kuitenkin pakko saada ruokaa, koska iski aivan julmettu nälkä ja olisin voinut vaikka grillata muutaman ohikulkijan alkupalaksi. Valinta oli helppo, koska oli saatava HETI evästä. Astuimme nepalilaiseen tunnelmaan. Se kannatti.

Kuvia ei valitettavasti ole tarjolla. Tai olisi, mutta ovat niin onnettoman surkeita, ettei niistä ole kuin surua. Valaistus oli kai iPadille liian heikko, koska kuvissa esiintyy vain suttuisia möykkyjä. Ruoka sen sijaan oli ihan taivaallista. En tiedä, miten se maistuikin niin mahtavalle. Halusin heti kantiskortin ravintolaan ja suunnittelin, miten järjestän omat hautajaiset siellä. Saattaa olla, että kastikkeet sisälsivät jonkinmoisia vehnäjäänteitä tai muita viitekehykseen sopimattomia ainesosia, mutta kuka niitä nyt jaksaa murehtia. En tullut kipeäksi eikä seuralainenkaan saanut kohtauksia, joten saatoimme selvitä ilman hyökyaaltoja.

Basmatiriisiä, salaattia, tantoorikanaa, jonkinmoista ”voikanaa” ja tuntemattomaksi jääneitä kastikkeita. Kielimuuri oli sen verran korkea, että kysymyksistä huolimatta emme saaneet sen tarkempia vastauksia. Toisessa oli minttua, se kävi selväksi. Muista ei tietoa. Sen tiedän kuitenkin, että menen toistekin. Eläköön positiiviset nepalilaiset 🙂

No yksi kuva oli edes hitusen siisti. Hävyttömän hyvää tandoorikanaa ja juuri sopivan tulista. Pakko tykätä ihan kamalasti 🙂

Advertisements

4 comments

  1. Heh, tämä kirjoitus voisi olla mun kirjoittama, vastakohtaisuuksien maailmassa…

    En ikinä söisi kotona, jos rahat riittäisi syödä ulkona joka ateria.

    Olen lisäksi naimisissa nepalilaisen kanssa, joka kokkaa kotona joka päivä, mutta en koskaan syö hänen ruokiaan, vaan joudun tekemään omani, koska inhoan nepalilaista ruokaa. Asuin Nepalissa 1,5 vuotta ja ainut mikä aiheutti itkupotkuraivareita ja ahdistusta oli syöminen. Vaikka siellä oli rahaa syödä ulkona koko ajan, niin nepalilainen ruoka on vaan niin pahaa 😀 Tiedän myös, että olen ehkä ainut ihminen maailmassa, joka on tätä mieltä…

  2. Hehe, no aika mielenkiintoinen yhdistelmä 🙂 Onko nepalilaisessa ruokakulttuurissa mitään sellaista,mitä voit syödä vai onko se kokonaisuudessaan vähemmän kiinnostavaa?

  3. Noh, ”aidot” nepalilaisethan, eli ne köyhät tavikset syö samaa ruokaa kolme kertaa päivässä. Se oikeasti vaihtelee tosi vähän mitä ne tekee joka päivä. Eli riisiä, riisiä, riisiä (en syö ikinä Suomessa riisiä) sillä täytetään maha, ja lisukkeina linssi”keittoa”, mikä saattaa olla ihan syötävää silloin tällöin, jotain lihoja erilaisilla hirveillä mausteilla maustettuina, ja peruna-kukkakaalisörsseliä huonommin tai paremmin maustettuna riippuen kokista. Sit kuivattua maustettua pikkukalaa (yäk), vihreää juttua mikä saattaa olla ihan hyvää ja jogurttia.
    Joo, se jogurtti on itseasiassa hyvää 😉 Ja maito, koska niitä ei ole käsitelty kuten Suomessa vaan ne on kokkareisia ja rasvaisia.

    Ravintola-annoksista on muutama mitä söin vapaaehtoisesti vielä loppuvaiheessa:
    Paneer Chili – eli Paneer juustoa käristettynä (halloumin tapaan) ja sipulia, paprikaa yms. chilikastikkeessa.
    Paneer Butter Masala – jos se on oikein tehty, eli Paneer juustoa, yleensä jonkinmoinen tomaattikastike, cashewta, kookoksenpaloja ja reippasti voita päällä.

    Valitettavasti tämä mun mieheni kuuluu sellaiseen kastiin, jolla on ihan oma ruokakulttuuri, mikä lähinnä tarkoittaa, että kaikki on aivan jumalattoman tulista. Täällä Suomessa mikään ei maistu tietenkään miltään ja kaikkeen pitää lisätä chiliä reilulla kädellä. Ei siis pystytä syömään mitään yhteisiä ruokia, hah.

    Ja sitten on yksi ihana nepalilainen juttu, masalatee. Ilman sokeria tilattuna tietysti.
    Voi tehdä itsekin, meillä on tällainen ohje, millä tulee hyvää:

    3 dl vettä
    4 dl täysmaitoa
    1 runsas rkl teelehtiä tai 2 pussia tavallista teetä
    (3 rkl sokeria)
    ripaus mustaa kardemummaa, kanelia, inkivääriä, mausteneilikkaa ja mustapippuria.

    Kiehauta vesi ja maito, lisää tee, sokeri ja mausteet. Anna maustua ja siivilöi.
    Tärkeimmät on noi mausteet!

  4. Iso kiitos! Täytyy kokeilla tuota tässä pikimmiten. Sen verran löysään paleoliittista pipoa, että juon maitoa 🙂

    Toivotaan, että teillä säilyy ruokarauha 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s