Lopputaputtelu

Se oli sitten siinä. Vuosi 2014 tuli ja meni. Suunnitellusti se ei tietenkään mennyt, koska aika harvoin elämässä asiat menevät käsikirjan mukaan. Aina tulee jotain. Joskus enemmän ja joka tuutista sen verran, että sitä toivoo vain vuoden päättyvän ja uuden, paremman ajanjakson alkavan.

Tämä vuosi on ollut aivan kaikkea muuta kuin upea, ihana ja mahtava. Se on ollut pääsääntöisesti pelkkää kärsimystä ja jatkuvaa kompurointia. Mitäpä sitä kaunistelmaan. Ongelmia oli ja paljon. Kuukausien sairauslomat, massiiviset terveysongelmat, talousahdinko, himmeät kivut ja mitä vielä. Loppuvuodesta vielä kuorrutuksena työperäinen stressi ja omituinen kuukauden kestokiukku. Tänään on onneksi leppoisampaa, vaikkakin poikalapsi on sairaana ja takana uneton yö ja monta edessä😀

Kiitollisuus ei ole ensimmäinen asia, joka on mielessä lopputilinpäätöksessä. Lähinnä tulee mieleen muutama kirosana, pärräys ja ärjyminen. Toisaalta kyllä tiedän, että jokainen itku ja tuska ovat opettaneet taas uutta elämästä ja etenkin elämisestä. Tänään en mieti muuta kuin sitä, että onpas mukavaa, kun ei satu mihinkään ja jalka nousee. Vaikeuksista osaa olla kiitollinen kyllä siinä mielessä, että se oma säälittävä arki näyttäytyy melkoiselta juhlalta sittenkin.

Nurinan ja urputuksen jälkeen voi todeta, että kiitos menneestä vuodesta🙂 Uusi saa tulla ja tällä kertaa ilman minkäänlaisia suunnitelmia. Tulkoon mitä tahansa, mummo pönöttää silti pystyssä. Ehkä välillä vaakatason kautta, mutta pystyssä ollaan vuonna 2015 edelleen. Blogin lukijoille, kaikille tukijoille ja vihaajille erityisen lämmin kiitos❤

Terveyttä, toivoa, iloa ja energiaa vuoteen 2015❤

Kuva anastettu Googlesta :)

Kuva anastettu Googlesta🙂

2 comments

  1. Rakkahin luolalaboratorion emäntä, lopputaputtelusi oli kuin kopio omasta vuodestani 2014. Paitsi että mulla ei ole poikalasta vaan tyttösellainen, miltei aikuinen ja koiran virkaa hoitaa kissa. Ja ikää minulla on 10 vuotta enemmän kuin sinulla, päivälleen.

    Seuraan sinun juttujasi lähinnä FB:n kautta. Kaunis kiitos kaikista postauksistasi, Sinusta värisee mieletön positiivisuus ja usko parempaan silloinkin kun elämä mättää isolla kauhalla pahaa soppaa. Sinun avullasi olen alkanut myös kuuntelemaan itseäni hieman paremmin, joten ei huolta, vanhakin koira oppii jos vain haluaa ;o)

    Jatka siis samaan malliin, elämä kantaa kaikesta huolimatta ja jaetut kokemuksesi voivat antaa siivet niille jotka pyristelevä vielä empien oksallan.

    Vuosi 2015 tuo varmasti tulleessaan ylläreitä, otetaan ne vastaan reippaasti!

    Hali ja pusu (poskisellainen ;o) sulle!

    Tervehdyksin,
    Raili

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s