Mestarin lipsuva ote

Kiire on organisointikyvyn puutetta. Kaikilla meillä on ne samat rasittavat tunnit käytettävissä. Joillakin se paketti pysyy paremmin kasassa, toisilla lähtee lapasesta ja yhtäkkiä huomaa olevansa kuudessa paikassa samaan aikaan eikä todellisuudessa ole yhtään missään.

Pidän itseäni organisointitaiturina. Melkoisena mestarina, johtuen kai siitä, että niuhona ihmisenä on helpompi hengittää, kun mikään ei vello ja asiat ovat järjestyksessä. Joskus toki käy niin, että huomiokyky heikkenee ja elämänhallinta levahtaa. Siinä hetkessä, kun järjestys romahtaa, huomaa olevansa stressaantunut. Palikat hukassa, kokonaiskuva heikko ja mihinkään ei oikein osaa tarttua. Kuupassa keittää ja kiukku on konkreettinen. Siinä menee sitten yöunet, kaikki innostuneisuus ja virkeä energia. Hupsusta naisesta tulee pahantuulinen perusakka, joka on kaikin puolin ärsyttävä.

Tilannehan ei etene niin, että hankkii lisä-ärsytyksiä elämäänsä. Se menee niin, että vihelletään peli poikki emotionaalisella pillillä ja konttaillaan niiden palasien kanssa tovi. Rakennetaan perustus kuntoon ja sen jälkeen tehdään muutama hengitysharjoitus.

Stressaantuneena ei ole yhteydessä omaan tunne-elämäänsä. Satunnaisesti huomioi jännittyneen olomuotonsa, mutta ei siihen oikein osaa tarttua. Tarvitaan riittävästi ärsykkeitä, jotta huomaa oman ärsyttävyytensä.

Eilen sain tarpeeksi niitä ympäristön vinkkejä, joiden perusteella tunnistin stressioireet. Se oli eheyttävä kokemus huomata, että kireys ei ollutkaan olosuhteista johtuvaa, vaan siitä, että olin päästänyt elämänhallinnan otteen irtoamaan.

Ottamalla etäisyyttä itseensä ja niihin kuormittaviin tekijöihin, joiden vuoksi uupuu, huomaa mielenkiintoisia asioita. Etenkin sen, että rakennemuutoksiin tai henkilöstöjohtamiseen ei välttämättä pysty itse niinkään vaikuttamaan, mutta siihen pystyy, miten sen oman muurahaistyönsä tekee. Turpa rullalla, virhekeskeisesti ja ärjyasenteella ei juurikaan saavuteta leppoisaa olotilaa ja laadukasta tulosta.

Oivalluksien kautta uuteen nousuun. Siinä teemaa ja tavoitetta. Ikääntyvän ihmisen tulee huomioida stressin fysiologiset vaikutukset ja se, että palautuminen on joka päivä hitaampaa. Nuorena pienet ärhäkkyydet menivät nopeasti ohi, nyt on niin hidastunut jo kaikin puolin, ettei veltto varsi kulje enää perässä kovinkaan intensiivisesti.

Stressin välttäminen on suurin terveysteko. Se on niin jäytävää jännitystä ja imaisee mukaansa koko ihmisen ja kaikki elämän osa-alueet. Kukaan ei ole mukava itselle eikä muille, jos on pinna tiukalla ja pipo kireällä. Ei riitä, että räyhää itsensä kanssa, vaan se vaikutus on moninkertainen kaikkiin muihinkin.

Tänään en stressaa. Olen rauhallinen, keskityn vain olennaiseen, jätän kiihtymiset nuoremmille ja kaikenlaiset urputukset niille, joiden sisäelimet kestävät kuormitusta. Tänään on hyvä päivä olla hiljaa, keskittyä elämiseen ja olemiseen🙂

Kuukkelin kuvahaku <3

Kuukkelin kuvahaku❤

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s