Mustavalkoinen putkiajattelu

Ehkä eniten koko universumissa ärsyttää ihmisten kapeutuneisuus. Etenkin terveyskentällä tämä putkiajattelu tulee toistuvasti esiin. Erilaiset terveyttä tavoittelevat keskusteluryhmät- ja sivustot ovat täynnä näitä alalajin edustajia, joilla on tarjota vain ja ainoastaan yksi totuus. Sellainen yhden diktaattorin teema, jota toistetaan vuodesta toiseen eikä edes yritetä laajentaa havainnointia ja ajattelua.

Hiilihydraattit ja makrojakaumat ovat edelleen sellaisia hottisaiheita, että niiden kanssa saa itsensä kiihdytettyä nanosekunnissa sellaiseen änkyrämoodiin, että kohtuullisen virkeät kognitiiviset toiminnot romahtavat eikä vuorovaikutuksesta tule yhtään mitään. Viva la mustavalkoisuus!

Evoluution tarkoitus on jakaa opittua tietoa eteenpäin ja yksilöllä on velvollisuus mahdollisuus ahmia laaja-alaisesti lisätietoa. Jos ja kun terveys/ravitsemus kiinnostaa, niin olettaisin sen intohimon siirtyvän siitä tolkuttomasta jankutuspaukuttamisesta siihen, että tutkitaan aihepiiriä isommalla haarukalla kuin sillä, mikä on jo ollut lapasessa. Junnaaminen ei ole ihmislajille ominaista, joten luulisi ja toivoisi, että ihmiset menisivät eteenpäin.

Mutta ei. Kun täytyy jankuttaa. Täytyy olla puusilmä, putkiaivo, ehdoton. On oltava oikeassa, vaikkei edes olisikaan.

Hiilari tekee läskiksi. Syöt vain vähemmän mitä kulutat, niin laihdut. 18 jälkeen ei saa syödä tai paisut. Maito tappaa, paitsi jos olet karppaaja, niin voit juoda kermaa, silloin se ei tapa. 

Puuh. Joskus on raskasta olla ihminen. Toisten lajitovereiden sietäminen vaatii ponnisteluja. Rationaalisena henkilönä ei välttämättä halua lähteä ruudun läpi läpsimään naamaan, vaikka siitä hyvin usein fantasioikin. Täytyy vain sietää. Opetella sietämään. Satunnaisesti voi myös huutaa blogissa, miten ehdottomuus on raivostuttavaa ja miten jokaisen pitäisi opetella objektiivista tarkastelua😀

Vihamielinen putkiajattelu ei edistä kenenkään terveyttä. Se lisää pahoinvointia, epävarmuutta, aggressioita ja kaikenlaista kiukkua. Ehdoton oikeassa olemisen tarve ei vie haluttua teemaa vastapuolelle niin, että siihen syntyisi mielenkiintoa. Siinähän keskustelussa on kyse. Mielenkiinnosta, puolin ja toisin.

Jos on tarve antaa neuvoja ilman sen laadullisempaa kompetenssia, voi myös muotoilla itsensä lempeämpään sävyyn. Ei ole pakko HUUTAA eikä ole pakko syyllistää.

Terveyskeskustelut ovat parhaimmillaan iloista antia, innostusta herättäviä ja hyvän fiiliksen tapahtumia, joista saa oivallisia vinkkejä oman elämänsä viilaamiseen. Pahimmillaan ne ovat kiivaita, häijyjä ja tuomitsevia.

Siitä voi sitten itse valita, että miten keskustelee. Rakentavasti ja laajalla kaarella vaiko kiukkuisesti ja jumputtaen. Kumpi lienee hedelmällisempää.

2 comments

  1. Todella hyvä kirjoitus. Tätä minä kaipasinkin tähän valtavaan ”syyllistämiseen” syömisten suhteen. Esim: Voinko syödä maissia, kun siinä on niin paljon hiilihydraattia? Olen sitä mieltä, että voin syödä maissia jos minulla tekee sitä mieli ja se kuuluu valmistamani ruuan reseptiin.Minun ei tule potea huonon ihmisen mainetta siitä, että syön joskus ns. tavallisesti enkä kokoaikaa muuta ruokavaliotani sen mukaan mitä maailmalta kuuluu ja mikä on nyt ”todella” terveellistä . Kiitos sinulle , pelastit päiväni.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s