Lokakuun laskenta

Lokakuun luovutus

Täten ilmoitan luovuttavani. Ajatuksena oli siis alunperin viettää taloustietoista lokakuuta, mutta jo ensimetreillä homma alkoi ruikkia silmään. Ihan vain siksi, etten ollutkaan niin sitoutunut tähän pihistelypuuhaan kuin olin ajatellut. Viikon jälkeen jo selittelin kaikenlaista, sitten tuli sitä ja tätä ja tuota. Seuraavaksi heittelin kuitteja lompakosta roskiin ajattelematta lainkaan, että niitä piti säilyttää. Ei auttanut enää itkeä laitosapulaisen perään, joka oli kaikessa tehokkuudessaan tyhjentänyt työpaikan roska-astiat. Sinne meni S-marketit ja Lidlit.

Eihän tätä velliperäilyä voi nyt mitenkään selittää. Epäonnistuin jo ennen aloitusta. Ei siinä sen kummempaa. Pahoittelut niille yhdelle tai kahdelle, jotka taulukkolaskentaa ja nuukahavaintoja odottelivat. Sorry 😦

Otan kampanjan uudelleen siinä vaiheessa, kun kykenen sitoutumaan ilman selittelyjä. Nyt ei vain ollut oikea aika tälle viilaamiselle.

Noin muutoin Labraan ei kuulu mitään merkityksellistä. Elämä sutkuttaa samaa ympyrää viikosta toiseen eikä mielessä muhi minkäänlaisia reseptiajatuksia. Aterioinnit ovat sitä samaa sössöä päivästä toiseen eikä ketään kiinnosta kaurapuurokollaasit. Toivottavasti keittiövirkeys taas nostaa nuppiaan jossain vaiheessa ja sähkövatkain pääsisi taas hommiin 🙂

Terveys romahti tuossa taas muutamaksi päiväksi ja vietin kaksi päivää koomassa. Tulipa taas muistutus siitä, että keho ei kestä minkäänlaista stressiä eikä heikkolaatuisia unia. Rangaistus tulee välittömästi ja hyvin nöyrästi kärsin muutaman päivän. Onneksi en sentään viikkokausia. Sen olen näistä vaikeuksista oppinut, että silloin kun on huono olo eikä pystyasento onnistu, ollaan aivan suosiolla sohvalla eikä käydä edes yläkerrassa. Kaikki muu on niin toisarvoista, ettei mikään mene terveyden edellen. On hienoa huomata se, että kahden päivän totaalinen katatonia elvyttää kehon taas toimintakuntoiseksi eikä tarvitse määkiä kahta kuukautta pahoinvoinnin kanssa.

Tänään on kaikin puolin parempi olo. Taas mennään eteenpäin ja pidetään tahti maltillisena 🙂

Upeaa sunnuntaipäivää teille. Voikaa hyvin ❤

Väliselitys

Jaa, no mitäpä kuuluu tälle? Ei juurikaan yhtään mitään. Henkseleitä paukutellen ajattelin lähteä toteuttamaan nuukakampanjaa. Pari päivää se sujui hyvin, olin aktiivisen reipas ja innostunut. Sitten tuli muutama pakkohankinta, jotka keikauttivat budjettia. Lasten hyvinvointi on aina etusijalla, joten viikon ruokarahat menivät heti heittämällä kunnon välikausikenkiin. Siitähän ei tule mitään, että huonoilla kengillä pitäisi mennä pellolle peuhaamaan. Ei ja ei.

No, tätä budjettilovea seurasi sitten molempien turnausviikonloppu. Sen seitsemän peliä kun vetää tukka märkänä, on aterioita oltava isolla kädellä tarjolla. Mielellään vielä sellaista syötävää, että se maistuu hyvälle ja sisältää hurjasti energiaa. Niihin ruokasunnitteluihin meni heti extraeuroja. Seuraavaksi tuli sitten koulun herkkupäivä, kaverisynttäriä ja lahjahankintaa, eläinlääkärikäyntiä ja kaikenlaista selittelyä. Niin ja sehän on myös mainittava, että ostin töihin hullun kalliit eväät kiiressä hypermarketista, kun olin ohjelmoinut itseni ajallisesti väärin ja oletetun tunnin sijaan kauppa-aikaa olikin 2 minuuttia. Kyllä, ostin kallista kalaa ja huonoja kasviksia 😦

Näiden selittelyjen jälkeen jatkan tietenkin vielä, että pihistely ontuu edelleenkin. Lasten syysloma muuttaa hieman ostosuhteita. Normaalistihan tuo armas valtio tarjoilee yhden laatulounaan ja nyt lomaviikon ajan täytyy tietenkin huomioida tämä menoerä.

Meillä asuu myös yksi syömishäiriöinen karvamaisteri. Sen eväisiin uppoaa varmaankin enemmän kuin aikuisihmisen, koska nirsoilee mielivaltaisesti tarjoilun kanssa. Munankuorimurekkeita ei oikein kiinnosta omalle lautaselle laittaa, joten biopyttyyn joutaa kaikki koiran hylkäämät eväät. Nälässä ei raasua pidetä, joten siitä lähdetään. Se ansaitsee parasta mahdollista hoivaa ja huolenpitoa. Se saattaa tarkoittaa sitä, että ruokakoriin asetellaan paistijauhelihaa, lintufilettä ja luomulaatuista oliiviöljyä 😀 Mitäpä sitä ei karvalapsen eteen tekisi ❤

Lisäksi asuinpaikallani on ollut syyskuun loppupuolelta asti vesikriisi. Ensin olimme bakteeriveden riepoteltavana ja nyt koko lokakuun sitten kloorinhajuisissa uimahallitunnelmissa. Pulloveden kuljettaminen käy toki treenistä, mutta se näkyy myös lompakossa. 10 litran pönikkä maksaa noin 4 euroa ja sitähän kuluu viiden hahmon taloudessa kuuden viikon aikana jokunen litra. Tämä tulee siis näkymään isona hyppynä laskentakaaviossa.

Valitsin huonon kuukauden. Sen tarkemmin ajattelematta auton katsastusta, vaatehankintoja, syysloman ajankohtaa, treeniturnauksia jne. Kuittikasa odottaa kuitenkin laskentaa ja se tullaan sovitusti suorittamaan tämän kuun viimeinen päivä. Tietysti vähän harmittaa, ettei ole ihan samanlaista panosta tähän touhuun kuin olin etukäteen ajatellut. Työkiireet imaisevat mukaansa niin, ettei ennen tai jälkeen työputken ole voimavaroja lähteä laskemaan euroja markettiin. Mieluummin lepään, treenaan ja ulkoilen 😀 No, valintoja toki. Olisihan sitä aikaa ja jostain varmaan löytyisi myös tarmoa, mutta kanavoin ne mieluummin muualle.

Jatketaan lokakuuta. Katsotaan, minkälainen superlasku sieltä on tulossa ruokaostosten osalta ja tässä vaiheessa voisin ennustaa sen kuukausisaldon kohoavan ainakin 800 euroon. 650€ olisi ollut hieno summa, jota alunperin hieman tavoittelinkin, mutta sen yli mennään ihan reilusti. Toivottavasti kuitenkin jotain jää tästä kuusta käteen. Ja jos ei rahallisesti, niin kokemuksellisesti ainakin 🙂

Lokakuun laskenta

Tähän pihistysaiheeseen kun päästiin jo eilen, niin jatketaan sitten samalla teemalla 😀 Näitä nuukakuukausia on vietetty ennenkin, mm. Tarkan markan marraskuun tarinat löytyvät arkistosta. Jostain syystä en nyt saanut linkkiä tarttumaan tähän postaukseen, mutta tekstit löytyvät tarvittaessa kyllä tästä blogista.

Lokakuun laskenta on tämän vuoden projekti. Se tarkoittaa taas sitä, että pihistetään kaikesta mahdollisesta ja lasketaan kaikki menot tarkasti. Loppukuusta sitten tuumaillaan tunnelmia ja tehdään yhteenvetoa. On oikein virkistävää tiedostaa oma kulutus ja se, miten kukkaroa voi kiristää kauppareissuilla. Samalla lapset saavat järkevän kuluttamisen mallia ja oppivat arvostamaan rahaa sekä samalla saavat vinkkiä siitä, miten mahdollisesti voivat toimia kustannustehokkaasti joskus oman talouden kanssa.

Kirjoittelen tuntemuksia ja havaintoja lokakuun aikana 🙂